Joka puo­lel­la esiin tu­le­vas­ta the­rian-il­miös­tä on tullut osa nuo­ri­so­kult­tuu­ria – eläin­mas­kit myytiin loppuun ou­lu­lai­sis­ta naa­miais­kau­pois­ta Kaleva 6.9.2024 6:00 - päivitetty 9:58 https://www.kaleva.fi/joka-puolella-esiin-tulevasta-therian-ilmiosta-on/11316587 Julkisuuteen on ilmestynyt tänä syksynä uusi sana, therian. Siitä on kasvanut ilmiö, josta revitään huolestuneita otsikoita ja puhutaan vanhempien kahvipöydissä. Helsingin Sanomat kertoo koulumaailman tämän hetken ilmiöistä, joista therian nousi esiin esimerkiksi Joensuun Karsikon koululla, joka kielsi ilmiöön liittyvät eläinmaskit. Ilta-Sanomat puolestaan kertoi oululaiskoulusta, joka kielsi niin ikään therianit. Tarkalleen ottaen koulu kielsi Wilma-viestissä oppilaita ottamasta kouluun mukaan omia lelujaan ja rooliasuja, jotka olivat aiheuttaneet harmia kouluvuoden alkumetreillä. Therianeista ei koulun viestissä puhuttu. Siis mikä therian? Nimi on lyhenne sanasta therianthropy, joka on ikivanha mytologinen kyky tai ominaisuus muuttua eläimiksi muodonmuutoksen myötä. Populaarikulttuurista tuttuja muodonmuuttajia ovat esimerkiksi ihmissudet. Niin sanottu moderni therianthropy, lyhennettynä therian, tarkoittaa ihmistä, joka identifioituu johonkin eläimeen esimerkiksi psykologisen tai henkisen kokemuksen myötä. Käsite menee usein sekaisin turrin eli furryn kanssa, joka puolestaan on antropomorfisten eli ihmistenkaltaisten eläinhahmojen ympärille kehittynyt alakulttuuri. Tällä hetkellä therian-ilmiö on osa nuorisokulttuuria, jota ruokkii etenkin sosiaalinen media. Sen ympärille on kehittynyt erilaisia alakulttuureja ja tapoja tuoda asiaa ilmi. – Nämä yhteisöt ovat fyysisiä, mutta myös online-yhteisöjä, joihin kuuluu vahvasti se, että sitä ilmiötä eletään todeksi myös siellä somessa, Mannerheimin lastensuojeluliiton digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Kaisa Önlen sanoo. Eläinmaskien tekeminen ja lajityypillisen käyttäytymisen matkiminen kuuluu therian-kulttuuriin. Yleensä maskit tehdään itse tyhjiin maskipohjiin. Niitä kysytään alan liikkeistä tällä hetkellä paljon. Kuva: Pekka Peura Mannerheimin lastensuojeluliitto ylläpitää Nuortennetti-keskustelupalstaa, jonne voi kirjoittaa anonyymisti ja rekisteröitymättä. Keskustelupalsta on moderoitu. Önlenin mukaan therian-ilmiö näkyy etenkin 10–15-vuotiaiden nuorten viesteissä. – He etsivät siellä omaa laumaansa, yhteisöllisyyttä, esimerkiksi kysymällä onko täällä muita lumileopardeja tai kettuja. Önlenin mukaan nuoret keskustelevat myös paljon siitä, miten he uskaltaisivat kertoa asiasta aikuisille, koska heidän reaktiotaan pelätään. – Ja myös kiusaamiskokemukset nousevat valitettavasti viesteissä esiin, hän sanoo. Oululaiskoulun rehtori perusteli Ilta-Sanomien jutussa nimettömyyttään sillä, että koulun oppilaat eivät tulisi leimatuksi. Hän kertoo Ilta-Sanomien jutussa, että koulussa ilmiö on ollut pienessä roolissa ja pääpaino viestillä oli muistuttaa koulun järjestyssäännöistä; sitä, miten otetaan toiset huomioon ja miten missäkin tilanteessa voi käyttäytyä. Kyseessä on Oulun Hiukkavaaran koulu. Rehtori Anne Moilanen ei halunnut kommentoida ilmiötä enää Kalevalle Ilta-Sanomien jutun jälkeen. Ilmiön suuruudesta on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta TikTokissa aihetunnisteella #therian julkaisuja löytyy reilu miljoona ja Instagramissa reilut 200 000. Ilmiöillä ja trendeillä on tapana kerätä ytimen ympärille lumipallon tavoin massaa, kunnes taas jossain vaiheessa jäljellä on enää pelkkä ydin. – Nämä ovat monitasoisia asioita, joissa osalle se on elämäntyyli ja osalle se on ohimenevä asia, Önlen kertoo. Pilailu-Puoti Pilis Oulua pitävä Tarja Mattsson tunnistaa ilmiön. Tyhjiä kasvomaskeja, joita voi itse koristella, myydään liikkeestä sadoittain. – Tälläkin hetkellä ne ovat loppu ja jonossa on parikymmentä varausta. Myös eläinaiheiset hännät ovat loppuneet. Pilailu-Puodin Instagram-julkaisu kesäkuulta, jossa tyhjää eläinmaskia mainostetaan. Yrittäjä Tarja Mattssonin mukaan maskeja kysytään tällä hetkellä jatkuvasti ja niitä tilataan lisää sen minkä ehditään. Kuva: Pekka Peura Myös toisesta naamiaisasuja ja muuta rekvisiittaa myyvässä Oulun Cypershopissa vastassa on ei-oo. Sielläkin vahvistetaan, että kyselijöitä on viime aikoina riittänyt. Mattsson on urallaan nähnyt trendien ja ilmiöiden tulevan ja menevän. Hän pitää lasten innostusta askarteluun ja kädentaitoihin pelkästään hyvänä asiana. – Totta kai esimerkiksi koulutunnilla pitää käyttäytyä, mutta muuten luovuus on vain hyväksi. Samaa sanoo Önlen, joka puhuu asiasta nuorisotyön näkökulmasta. – Jos koulussa ei suostu laittamaan kenkiä jalkaan, niin siihen auttaa varmasti yhteisten pelisääntöjen ja rajojen luominen, jotka luodaan yhdessä aikuisten johdolla. Ilmiön syvempi ymmärtäminen lasten ja nuorten näkökulmasta usein lieventää pelkoa ja hämmennystä. Tarja Mattsson on toiminut alalla lähes 20 vuotta. Sinä aikana trendejä on tullut ja mennyt. Tyhjiä kasvonaamareita on mennyt kaupaksi aina erilaisiin tarkoituksiin. Myös kauhurekvisiitta pitää pintansa vuodesta toiseen. Kuva: Pekka Peura Önlenin mukaan ilmiöihin kannattaa suhtautua mielenkiinnolla. Esimerkiksi therian-ilmiössä korostuu hänen mukaansa voimakas luontosuhde. – He puhuvat keskustelupalstalla rakkaudesta luontoon ja kertovat, että tämä on hauskaa ja antaa paljon iloa elämään. Önlenin mukaan vanhempien kannattaa kysyä nuorilta asiasta ihan suoraan ja uteliaasti. – Leikin kautta myös opitaan. Olisiko tässäkin mahdollisuus jonkun uuden oppimiseen, hän kysyy. Leimaaminen, negatiivinen suhtautuminen ja nuorten kokemuksien vähättely ei Önlenistä kannata. – Erilaisuus ja monimuotoisuus ovat rikkaus. Niihin pitäisi suhtautua uteliaisuutena. Edit. 6.9. klo 09.57: Lisätty Ilta-Sanomien jutussa esiintyvän koulun nimi.