Tietoa kolmioista
Johdanto
Tällä sivulla esitellään erilaisia kolmiotyyppejä.
Kolmioihin on merkitty:
- sivut pienillä latinalaisilla kirjaimilla a, b ja c
- kulmat pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla α (alfa), β (beeta) ja γ (gamma).
Kulman α on oltava sivua a vastapäätä, kulman β sivua b vastapäätä ja kulman γ sivua c vastapäätä. Jos tätä sääntöä ei noudateta, osa kaavoista ei toimi.
Kolmion korkeus jostakin sivusta laskettuna on lyhin etäisyys siitä vastakkaiseen kärkeen. Esimerkiksi ha on korkeusjana, joka on kohtisuorassa sivuun a nähden.
Kolmion ulkoympyrä eli ympäri piirretty ympyrä kulkee kaikkien kärkien kautta. Kolmion sisäympyrä eli sisään piirretty ympyrä kohtaa jokaisen sivun yhdessä pisteessä.
Tasakylkinen suorakulmainen kolmio

- englanniksi isosceles right triangle
- suorakulmaisen kolmion ja tasakylkisen kolmion helpompi erikoistapaus
- kaksi yhtä pitkää sivua (tässä b) ja yksi pitempi (tässä a)
- kaksi yhtä suurta kulmaa β = 45° ja yksi suora kulma
- korkeusjana ha jakaa kolmion kahteen kolmioon, jotka ovat samanmuotoiset kuin alkuperäinen kolmio, koska niissäkin yksi kulma on suora ja toinen β
| Kaava | Kuvaus |
|---|---|
| a = √(2)b | sivujen pituudet |
| R = ha = a / 2 = √(2)b / 2 | ulkoympyrän säde, korkeus ja sivujen pituudet |
| A = aha / 2 = a2 / 4 = b2 / 2 | pinta-ala |
| r = (√(2) − 1) / 2 × a = (1 − √(2) / 2) × b | sisäympyrän säde |
Suorakulmainen kolmio

- englanniksi right triangle
- yksi kulma on 90°
- pisin sivu (tässä c) on hypotenuusa ja muut sivut ovat kateetit
- englanninkielinen muistisääntö trigonometrisille funktioille: SOHCAHTOA:
- Sine = Opposite / Hypotenuse (sini = vastakkainen kateetti jaettuna hypotenuusalla)
- Cosine = Adjacent / Hypotenuse (kosini = viereinen kateetti jaettuna hypotenuusalla)
- Tangent = Opposite / Adjacent (tangentti = vastakkainen kateetti jaettuna viereisellä kateetilla)
- korkeusjana hc jakaa kolmion kahteen kolmioon, jotka ovat samanmuotoiset kuin alkuperäinen kolmio, koska niissäkin yksi kulma on suora ja toinen joko α tai β
- Wikipedia – suorakulmainen kolmio
| Kaava | Kuvaus |
|---|---|
| a2 + b2 = c2 | sivujen pituudet (Pythagoraan lause) |
| α + β = 90° | kulmat |
|
sin(α) = cos(β) = a / c; sin(β) = cos(α) = b / c; tan(α) = a / b; tan(β) = b / a |
kulma ja kahden sivun pituus |
| hc = ab / c | korkeus ja sivujen pituudet |
| A = ab / 2 | pinta-ala ja kateettien pituudet |
| A = chc / 2 | pinta-ala, hypotenuusa ja sitä vastaava korkeus |
| R = c / 2 | ulkoympyrän säde ja hypotenuusan pituus |
| r = (a + b − c) / 2 | sisäympyrän säde ja sivujen pituudet |
Erikoistapauksia
- jos α = 30°: c = 2a
- jos α = 45°: katso tasakylkinen suorakulmainen kolmio
- jos α = 60°: c = 2b
Tasasivuinen kolmio

- englanniksi equilateral triangle
- tasakylkisen kolmion helpompi erikoistapaus
- kaikki sivut yhtä pitkiä
- jokainen kulma 60°
- kaikki korkeudet yhtä suuria
- Wikipedia – tasasivuinen kolmio
| Kaava | Kuvaus |
|---|---|
| h = √(3)a / 2 | korkeus ja sivun pituus |
| A = ah / 2 | pinta-ala, sivun pituus ja korkeus |
| A = √(3)a2 / 4 | pinta-ala ja sivun pituus |
| R = 2h / 3 | ulkoympyrän säde ja korkeus |
| R = √(3)a / 3 | ulkoympyrän säde ja sivun pituus |
| R = √(√(3)A) × 2 / 3 | ulkoympyrän säde ja kolmion pinta-ala |
| r = R / 2 | sisä- ja ulkoympyrän säde |
Tasakylkinen kolmio


- englanniksi isosceles triangle
- kaksi yhtä pitkää sivua eli kyljet (tässä b); viimeinen sivu on kanta (tässä a)
- kaksi yhtä suurta kantakulmaa (tässä β); viimeinen kulma on huippukulma (tässä α)
- teräväkulmaisessa tasakylkisessä kolmiossa (ensimmäinen kuva) α < 90° ja tylppäkulmaisessa (toinen kuva) α > 90°
- Wikipedia – tasakylkinen kolmio
Kaavoihin, joissa on plus-miinus-merkki (±), on kaksi ratkaisua joillakin syötteillä.
| Kaava | Kuvaus |
|---|---|
| α + 2β = 180° | kulmat |
|
ha = √(b2 − a2 / 4); hb = √(b2 − a2 / 4) × a / b |
korkeus sivujen pituuksista |
|
ha = 1 / √(1 / hb2 − 1 / a2) / 2; ha = b × √((1 ± √(1 − hb2 / b2)) / 2); hb = 1 / √(1 / a2 + 1 / ha2 / 4); hb = 2ha / b × √(b2 − ha2) |
korkeus toisesta korkeudesta ja sivun pituudesta |
|
a = 1 / √(1 / hb2 − 1 / ha2 / 4); b = ha / hb / √(1 / hb2 − 1 / ha2 / 4) |
sivun pituus korkeuksista |
|
a = 2√(b2 − ha2); a = b × √(2 ± 2√(1 − hb2 / b2)); b = √(a2 / 4 + ha2); b = a / √(1 − hb2 / a2) / 2 |
sivun pituus toisesta sivusta ja korkeudesta |
|
sin(α) = hb / b; cos(α / 2) = ha / b; tan(α / 2) = a / (2ha); sin(β) = ha / b = hb / a; tan(β) = 2ha / a |
kulma, korkeus ja sivun pituus; huomaa että sin(α) = sin(180°−α) |
| sin(α / 2) = a / b / 2 = hb / ha / 2 | huippukulma ja sivujen pituudet tai korkeudet |
|
A = aha / 2 = bhb / 2; A = a × √(b2 − a2 / 4) / 2 |
pinta-ala |
|
R = b2 / ha / 2; R = b2 / √(4b2 − a2); R = a / sin(α) / 2 = b / sin(β) / 2 |
ulkoympyrän säde |
|
r = √((2b − a) / (2b + a)) × a / 2; r = ha / (b / √(b2 − ha2) + 1); r = ha / (√(4ha2 + a2) / a + 1); r = hb / (2 + √(2 ± 2√(1 − hb2 / b2))); r = hb / (√(1 − hb2 / a2) + 1) / 2 |
sisäympyrän säde |
|
r / R = a / b − (a / b)2 / 2; a / b = 1 ± √(1 − 2r / R) |
sisä- ja ulkoympyrän säteiden suhde |
Erikoistapauksia
- jos α = 30°: b = 2hb; R = a
- jos α = 36°: b / a = φ (fii, kultainen leikkaus)
- jos α = 60°: katso tasasivuinen kolmio
- jos α = 90°: katso tasakylkinen suorakulmainen kolmio
- jos α = 108°: a / b = φ (ks. yllä)
- jos α = 120°: b = 2ha; R = b
Yleinen kolmio


- englanniksi scalene triangle
- teräväkulmaisessa (ensimmäinen kuva) kaikki kulmat ovat alle 90° ja tylppäkulmaisessa (toinen kuva) yksi kulma on yli 90°
- kaikki sivut voivat olla eri pituisia
- kaikki kulmat voivat olla eri suuria
- Wikipedia – kolmio
- Wikipedia – kosinilause
- Wikipedia – sinilause
| Kaava | Kuvaus |
|---|---|
| α + β + γ = 180° | kulmat |
|
sin(α) = hb / c = hc / b; sin(β) = ha / c = hc / a; sin(γ) = ha / b = hb / a |
yhden sivun pituus, toisen vastainen kulma ja kolmatta vastaava korkeus |
|
a2 = b2 + c2 − cos(α) × 2bc; b2 = a2 + c2 − cos(β) × 2ac; c2 = a2 + b2 − cos(γ) × 2ab |
sivu vastakkaisesta kulmasta ja muiden sivujen pituuksista (kosinilause) |
|
cos(α) = (b2 + c2 − a2) / (2bc); cos(β) = (a2 + c2 − b2) / (2ac); cos(γ) = (a2 + b2 − c2) / (2ab) |
kulma sivujen pituuksista (kosinilause toisella tavalla) |
|
cos(α) = (1 / hb2 + 1 / hc2 − 1 / ha2)
× hbhc / 2; cos(β) = (1 / ha2 + 1 / hc2 − 1 / hb2) × hahc / 2; cos(γ) = (1 / ha2 + 1 / hb2 − 1 / hc2) × hahb / 2 |
kulma korkeuksista |
| s = (a + b + c) / 2; A = √(s × (s − a) × (s − b) × (s − c)) |
pinta-ala sivujen pituuksista (Heronin kaava; s on piirin puolikas) |
| A = aha / 2 = bhb / 2 = chc / 2 | pinta-ala, sivun pituus ja sitä vastaava korkeus |
| A = sin(α) × bc / 2 = sin(β) × ac / 2 = sin(γ) × ab / 2 | pinta-ala, kahden sivun pituus ja niiden välinen kulma |
| R = ab / hc / 2 = ac / hb / 2 = bc / ha / 2 | ulkoympyrän säde, korkeus ja kahden sivun pituus |
| 2R = a / sin(α) = b / sin(β) = c / sin(γ) | ulkoympyrän säde kaksinkertaisena, sivun pituus ja sen vastainen kulma (sinilause) |
| R = abc / (4A) | ulkoympyrän säde, (kolmion) pinta-ala ja sivujen pituudet |
| r = 2A / (a + b + c) | sisäympyrän säde, (kolmion) pinta-ala ja sivujen pituudet |
Erikoistapauksia
Jos α = 30°:
- a2 = b2 + c2 − √(3)bc
- ha = bc / a / 2
- hb = c / 2
- hc = b / 2
- A = bc / 4
- R = a
- r = bc / (a + b + c) / 2
Jos α = 60°: a2 = b2 + c2 − bc
Jos α = 90°: katso suorakulmainen kolmio
Jos α = 2β: a / b = cos(β) × 2
Jos a = 2b:
- c2 / b2 = 5 − cos(γ) × 4
- hb = 2ha = 2b × sin(γ)
- A = b2 × sin(γ)
Sivujen pituuksien ja kulmien ratkaiseminen
Yleisen kolmion sivujen pituuksien ja kulmien ratkaiseminen, jos vain osa niistä tunnetaan:
- jos tunnetaan kaikki sivut:
- lasketaan jokin kulma kosinilauseella
- lasketaan jompikumpi toinen kulma sinilauseella tai kosinilauseella
- lasketaan viimeinen kulma kulmien summan kaavalla
- jos tunnetaan kaksi sivua ja niiden välinen kulma:
- lasketaan tuntematon sivu kosinilauseella
- lasketaan jompikumpi toinen kulma sinilauseella tai kosinilauseella
- lasketaan viimeinen kulma kulmien summan kaavalla
- jos tunnetaan kaksi sivua ja kulma, joka ei ole niiden välissä (esimerkkejä alla):
- lasketaan toisen tunnetun sivun vastainen kulma sinilauseella
- lasketaan viimeinen tuntematon kulma kulmien summan kaavalla
- lasketaan viimeinen tuntematon sivu sinilauseella tai kosinilauseella
- jos tunnettu kulma on terävä ja sen vastakkainen sivu on lyhyempi kuin viereinen sivu, kolmioon on olemassa toinenkin ratkaisu: vähennetään 180 asteesta kohdassa 1 saatu kulma, käytetään sitä kyseisen kulman sijasta ja jatketaan laskutoimitusta muuten samoin
- jos tunnetaan yksi sivu ja kaksi kulmaa:
- lasketaan tuntematon kulma kulmien summan kaavalla
- lasketaan jompikumpi tuntematon sivu sinilauseella
- lasketaan viimeinen sivu sinilauseella tai kosinilauseella
Esimerkki 1: ratkaistaan kolmio, josta tunnetaan a = 244, c = 418 ja γ = 100° (kuvan tylppäkulmainen kolmio):
- ratkaisuja on yksi, koska γ ≥ 90°
- sinilauseella: α = arcsin(a / c × sin(γ)) ≈ 35.1°
- kulmien summan kaavalla: β = 180° − α − γ ≈ 44.9°
- sinilauseella: b = c / sin(γ) × sin(β) ≈ 300
Esimerkki 2: ratkaistaan kolmio, josta tunnetaan a = 244, b = 300 ja β = 45.0° (kuvan tylppäkulmainen kolmio):
- ratkaisuja on yksi, koska b ≥ a
- sinilauseella: α = arcsin(a / b × sin(β)) ≈ 35.1°
- kulmien summan kaavalla: γ = 180° − α − β ≈ 99.9°
- sinilauseella: c = b / sin(β) × sin(γ) ≈ 418
Esimerkki 3: ratkaistaan kolmio, josta tunnetaan a = 244, b = 300 ja α = 35.0°:
- ratkaisuja on kaksi, koska α < 90° ja a < b
- ensimmäinen ratkaisu (kuvan tylppäkulmainen kolmio):
- sinilauseella: β = arcsin(b / a × sin(α)) ≈ 44.8°
- kulmien summan kaavalla: γ = 180° − α − β ≈ 100°
- sinilauseella: c = a / sin(α) × sin(γ) ≈ 419
- toinen ratkaisu:
- muunnetaan ensimmäisen ratkaisun ensimmäisen vaiheen tulos: β = 180° − β ≈ 135°
- jatketaan kuten ensimmäisessä ratkaisussa: γ ≈ 10.0° ja c ≈ 73.2
Katso myös
Muut lähteet
- MAOL-taulukkokirja, Otava, 2000 – geometria ja trigonometria